Matt 8: 23-26

Jeesus astui veneeseen, ja opetuslapset seurasivat häntä. Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky. Aallot löivät yli veneen, mutta Jeesus nukkui. Silloin opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Herra, pelasta meidät! Me hukumme."

"Miksi te noin pelkäätte, vähäuskoiset?" Jeesus sanoi. Sitten hän nousi ja nuhteli tuulta ja aaltoja, ja tuli aivan tyven.

Kun aallot lyövät yli laidan

Mitä opetuslasten olisi oikein pitänyt tehdä? Olisiko heidän pitänyt voittaa myrsky omin voimin? Olisiko heidän pitänyt selviytyä ilman Jeesusta? Moittiko Jeesus oppilaitaan siitä, että he herättivät hänet?

Ei. Oli aivan oikein, että opetuslapset turvautuivat Herraansa. Jeesus ei soimannut oppilaitaan siitä, ettei heillä itsessään ollut ihmeitä tekevää uskoa, vaan siitä, että he pelkäsivät. Opetuslapsilta odotettiin vain lapsen luottamusta, riippumista Jumalan täydellisen huolenpidon varassa. Olihan Pyhän Hengen voima paljon suurempi kuin vaikeimmatkaan olosuhteet.

Jos luulemme, että meidänkin pitäisi jo vähitellen selviytyä itse elämämme myrskyissä, luulemme itsestämme liikoja. Sitä virhettä Jumala ei koskaan tee. Hän tietää, että meidän elämämme on täysin hänen varassaan. Hän ei odota meiltä suurempaa voimaa vaan suurempaa luottamusta. Ja hän odottaa vain, että mekin ymmärtäisimme sen.

Markku Sarento