1 Joh 4:17-18

Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.

Anteeksi

Kun olemme tehneet jotakin väärin, voimme pyytää Jumalalta anteeksi kahdesta hyvin erilaisesta lähtökohdasta käsin. Se kumpaa käytämme, riippuu omasta suhtautumistavastamme ja uskostamme.

1) Jos ajattelemme, että pahat tekomme ovat erottaneet meidät Jumalasta, me pyydämme häneltä anteeksi aivan kuin seisoisimme ankaran tuomarin edessä. "Anna anteeksi, anna minun palata takaisin! Tiedän kyllä ansainneeni tuomion, mutta olethan vielä kerran minulle armollinen...!"

Jos silloin kadumme syntejämme koko sydämestämme, meidän voi olla suhteellisen helppo uskoa saaneemme anteeksi. "Kiitos, Herra! Nyt en ikinä enää halua rikkoa sinun tahtoasi vastaan!"

Mutta entäpä jos olemme langenneet lukemattomia kertoja ja löydämme itsemme taas samasta tilanteesta? Uskommeko oikein itsekään, että katumuksemme on riittävän aitoa. Voisiko Jumala vielä antaa minulle anteeksi?

Tällaisessa syyllisyyden ja armon kehässä eläminen voi tuntua nöyrältä ja hurskaalta. Siinä on kuitenkin yksi ilmeinen ongelma. Se ei ota huomioon Jeesuksen sovitustyötä. Jos uskomme, että Jeesus on kuollut puolestamme ja sovittanut kaikki syntimme ristillä – niin meidän pitäisi myös uskoa se.

Evankeliumi ei ole sitä, että meille annettaisiin anteeksi uudelleen ja uudelleen siinä hetkessä kun me uskomme. Uuden Testamentin mukaan meidän uskomme kohdistuu siihen, että kaikki syntimme on annettu anteeksi jo Golgatalla.

2) Jos Pyhä Henki todistaa sydämessämme, että olemme Jumalan lapsia, on lähtökohtamme paljon parempi. Silloin voimme pyytää Jumalalta anteeksi samalla tavoin kuin pyydämme anteeksi perheenjäseniltämme. Kun huomaamme satuttaneemme meille rakasta ihmistä, tunnemme murhetta ja katumusta. Tämä suru on lähtöisin rakkaudesta, ja rakkaudesta nousee silloin myös halumme pyytää anteeksi. Eikä rakkaudessa ole pelkoa hylkäämisestä.

Me joudumme kyllä usein pyytämään anteeksi Jumalalta, ja ihan syystä. Mutta jos tiedämme olevamme hänen rakkaita lapsiaan, tiedämme myös, että kaikki meidän elämässämme tapahtuu tuon suhteen sisällä.

Jos ja kun lapset sitten taas sottaavat, niin Isältä saa aina pyytää anteeksi.

Markku Sarento