Lk 14:1-6

Jeesus meni sapattina erään fariseusten johtomiehen kotiin aterialle, ja kaikki tarkkailivat, mitä hän tekisi. Kävi niin, että hänen luokseen tuli vesipöhöä sairastava mies. Jeesus kääntyi lainopettajien ja fariseusten puoleen ja kysyi: "Onko sapattina lupa parantaa vai ei?" He eivät sanoneet siihen mitään.

Silloin Jeesus kosketti miestä, paransi hänet ja lähetti hänet pois. Sitten hän taas kysyi: "Miten te itse teette? Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?" Tähän he eivät kyenneet vastaamaan.

Nyt

Fyysikot väittävät, että liike on suhteellista. Auton sisällä istuvaan nähden auto ei liiku mihinkään, vaikka vauhtia olisi kovastikin. Joidenkin mielestä auton liikkuminen paikasta toiseen on muutenkin näennäistä: todellisuudessa kysymys on vain lukemattomasta määrästä peräkkäisiä pysähtyneitä tiloja, jotka yhdessä saavat aikaan illuusion jatkuvasta liikkeestä. Tämän todistaminen esimerkiksi liikennepoliisille voi tosin olla vaikeaa. Miten niin en muka pysähtynyt stop-merkin kohdalla?

Mutta myös aika on suhteellista ja riippuu näkökulmasta. Kun Jeesus astui fariseuksen taloon, hän oli kiinni juuri siinä hetkessä. Fariseuksetkin olivat aikatietoisia, mutta he puolestaan olivat kiinni viikkokalenterissaan. Oli sapatti, ja tärkeintä oli elää sen mukaan.

Entä vesipöhöä sairastava mies, missä ajassa hän eli? Oliko hän sairastanut jo kauan? Oliko hän pitkän sairauden taakoittama ja pelkäsi ettei koskaan enää tulisi olemaan terve? Jeesus suhtautui mieheen aivan kuin tämä olisi sairastunut juuri hetki sitten. "Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?" Vain tällä hetkellä oli merkitystä, aika oli nyt oikea. Kaikki muu jäi sivuun.

Me ihmiset olemme kovin sidottuja aikaan. Lapsina emme edes tajunneet sen kulumista. Kaikki oli "nyt" tai "ihan kohta" - se oli elämää aidosti nykyhetkessä. Aikuisina me sen sijaan kannamme koko ajan mukanamme menneisyyttä tai huolehdimme tulevasta. Aivan kuin olisimme koko ajan liikkeessä, matkalla eilisestä huomiseen. Meidän on hyvin vaikeaa pysähtyä edes kohtaamaan Jumalaa. Elämme usein eri ajassa kuin hän.

Mutta emme me voi kohdata häntä muulloin kuin nyt. Tai sitten olla kohtaamatta. Meillä on käsissämme vain tämä hetki.


- Markku Sarento